FÖSS

Saarelaisten yhdistys

Lähes 9 000 ihmistä Suomessa asuu ympärivuotisesti ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla. He turvautuvat laut¬toihin, yhteys-aluksiin ja omiin veneisiinsä. Finlands öar rf – Suomen saaret ry (FÖSS) on kaksikielinen kansalais¬järjestö, jonka tavoitteena on saariasukkaiden tulevaisuuden turvaaminen ja elinolojen kohentaminen. FÖSS järjestää vuosittain tapahtumia, jotta saaristolaisilla on mahdollisuus tavata ja vetää hankkeita, joiden tarkoituksena on turvata ja kehittää palveluita saarilla. Yhdistys on perustettu vuonna 2006.

Jäsenemme koostuu yksityishenkilöistä, yhdistyksistä, yrityksistä ja kunnista. FÖSS on jäsen ESIN:ssä, European Small Islands Federation:ssa ja SYTY:ssä, Suomen kylätoiminta ry:ssä. ESIN työskentelee aktiivisesti yhteistyön lisäämiseksi EU:n ja kansallisten saaristoyhdistysten välillä.

Merellä ja sisävesillä

Veneily ja virkistyskalastus ovat hyvin suosittuja, vapaa-ajan asukkaiden määrä nousee saaristoalueilla 1,8 miljoonaan. Vapaa-ajan asukkaat, luontoharrastajat, virkistykalastajat, veneilijät ja matkailijat ovat yhä merkittävämpiä palvelujen käyttäjiä ja siten tärkeitä saariston elinkeinojen kehittämiselle.

ax-fi

  • asukkaita 54 000
  • vailla kiinteää tieyhteyttä 8769
  • vapaa-ajan asukkaita 1,8 miljoonaa
  • vapaa-ajan asuntoja 461 000
  • veneitä 700 000
  • virkistyskalastajia 1,2 miljoonaa

Tärkein perusedellytys saarissa asumiseen on turvalliset liikenneyhteydet saarten välillä ja saarilta mantereelle. Suomessa valtio kustantaa suurelle osalle ympärivuotisesti asuttua saaristoa maksuttoman yhteysalusliikenteen. Lautat, lossit ja yhteysalukset ovat merkittäviä myös matkailulle ja vapaa-ajan asutukselle.

Kun laivavuoroja on harvassa, ei kaikilta saarilta voida kulkea päivittäin töihin mantereelle. Yhteydet asettavat omat haasteensa myös lasten koulunkäynnille. Palveluiden järjestäminen ja tuotteiden kuljettaminen saarille on aikaa vievää ja kallista.

Saaristolaisten toimeentulo on aina ollut useamman lähteen varassa. Perinteisen maatalouden ja kalastuksen lisäksi matkailu kasvaa elinkeinoista edelleen eniten, mutta myös hyvinvointipalvelujen merkitys nousee.

Saaristolaki

Suomessa on ollut voimassa eurooppalaisittain harvinainen saaristolaki vuodesta 1981 (Ahvenanmaalla on omat säädöksensä). Saaristolaki velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saaristoalueiden elinkeinojen, liikenneyhteyksien, palvelujen ja ympäristön puolesta.

Valtioneuvosto nimeää erityisen saaristoasiain neuvottelukunnan. Se on pysyvä, lakisääteinen elin, joka toimii saaristoalueiden kehittämiseksi yhdessä kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Valtioneuvoston saaristo-ohjelman 2007-2010 mukaan aluekehitystekijöitä ovat saarten lisäksi meri, järvet, joet ja rantavyöhyke.